Corona MC Clubin historia

Muistoja menneeltä | Corona historiikki

CORONA MC Club on Suomen vanhin pelkästään matkamoottoripyöräilyyn
keskittyneistä kerhoista. Kerhon juuret ulottuvat aina 60-luvun alkupuolelle, jolloin ryhmä motoristeja alkoi kokoontua Korona-baarille.

Kukapa muu olisi parempi kertomaan kerhon historiasta kuin sen perustajajäsen
ja pitkäaikainen keulahahmo Pekka “Piepe” Jokinen: Coronasta puhuttaessa joku aina silloin tällöin kysyy minulta, miten kaikki aikanaan alkoi.

Corona MC Clubin juuria etsittäessä on palattava ajassa taaksepäin vuoteen 1963. Silloin alkoivat sen aikaiset pärtsärit kokoontua Korona-baarille, joka sijaitsi Kalevassa, Teiskontien ja Kalevan puistotien risteyksessä. Nykyisin samassa rakennuksessa sijaitsee Kivenheitto niminen pub.

Alussa sinne kerääntyvät kaverit olivat kaikki lähes yhden talon poikia, mutta kesän mittaan baarille alkoi tulla myös muita samanhenkisiä ja Korona-baarista
tuli pikkuhiljaa Tampereen, siihen aikaan melko harvalukuisen motoristiväen, kokoontumispaikka numero yksi. Syntyi Koronan jengi.
Kalusto oli siihen aikaan pääasiassa Jawoja ja joitakin englantilaispyöriä. Japanilaiset tekivät vasta tuloaan.

Poliisi käski hajaantumaan

Kesä kesän jälkeen porukka kasvoi ja tiivistyi. Tämän mukana tietysti lisääntyivät melusaaste ym. häiriöt Koronan nurkilla. Poliisit alkoivat tulla tutuiksi, kun ne lähes
päivittäin muistivat käydä meitä moikkaamassa (käskien meitä hajaantumaan, kielsivät ryhmäajon sekä tarpeettoman ajamisen klo 20 – 06 välillä, jne.)
Mutta ei niin paljon pahaa, ettei jotain hyvääkin. 1970 erään ylikonstaapelin poliisitalolla järjestämien iltamien jälkeen alkoi viritä ajatus oman paikan saamisesta
Koronan jengille, josta oli siihen mennessä muodostunut jo varsin mittava joukko. Parhaina iltoina pyöriä oli mukana jopa 50, ja japsipyörät olivat tulleet jäädäkseen.
Kaupungin myötävaikutuksella se oma paikkakin sitten saatiin; Vapaa-aikatoimiston hallussa oleva Nekalan kartano Iidesjärven rannalla. Mutta kun se oli Koronan
jengin käytössä vain kolmena iltana viikossa klo 17 – 21, ei se jaksanut kiinnostaa kauaakaan jengiläisiä. Haluttiin paikka, joka olisi kokonaan vain jengin käytössä.
Ja niin paluu Korona-baarille tapahtui täydessä laajuudessa. On vielä mainittava siitäkin, että näinä alkuvuosina ajohommelit olivat lähinnä kaupungissa pyörimistä,
tai korkeintaan jossain lähimaakunnassa käymistä. Oli jo merkittävä tapaus, jos lähdettiin jonnekin kauemmaksi, esim. Ruissaloon tai Jyväskylään mp-ajoja
katsomaan. Yksi syy tähän oli varmasti ajokaluston epävarma toimiminen.

Ensimmäiset kerhotilat

Kesä -71 oli vielä täyttä meininkiä Korona-baarilla, mutta syyspuolella vuotta alkoi tapahtua asioita, jotka ovat hyvin merkittäviä kerhomme historian kannalta. Eräs
jengiläisistä nimittäin asui Kaupissa sijaitsevassa vanhassa urheilumajassa ja sattui kertomaan, että sinne valmistuisi uusi urheilumaja ja tämä vanha, missä hän asui,
luultavasti purettaisiin. Silloin jollakin sytytti, josko jengiläisillä olisi mahdollisuus saada se käyttöönsä. Ei mitään muuta kuin lähetystö kaupungin päättäjien pakeille
kertomaan toiminnastamme, tavoitteistamme ja halustamme saada omat kerhotilat. Siitä asia lähti rullaamaan ja aikanaan tuli päätöskin ja se oli MYÖNTEINEN. Kaupin
vanha urheilumaja siirtyi kerhomme käyttöön 15.9.1971. Jo alusta alkaen oli tiedossamme, että paikka olisi vain tilapäinen. Puhuttiin sairaalan laajentamisesta parin vuoden kuluttua. Mutta kaksikin vuotta tuntui pitkältä ajalta ja valtavalla innostuksella alettiin kunnostaa paikkaa mieleiseen kuntoon.
Varoja kunnostukseen ei juuri ollut, joten jouduimme kerjäämään eri firmoilta avustusta toimintaamme. Lisäksi kerholaisia rasitettiin alkuaikoina kuukausittain
perittävillä jäsenmaksuilla. Nimeksi kerholle annettiin komealta kalskahtava CORONA MC CLUB.
Ajohommat saivat uutta ilmettä. Pitempiä reissuja tehtiin enemmän mm. motoristien kokoontumisajoihin, joita alkoi olla yhä useampia ajokauden aikana. Pyöräkannan
paraneminen vaikutti myös omalta osaltaan tähän asiaan. Oli tullut isojen, useampisylinteristen japsipyörien aika.

Corona suljetaan pois puulaakisarjasta

Niin kului vuosi jos toinenkin. Sairaalan laajennus lykkääntyi (kuten edelleenkin) ja kerho sai jatkaa toimintaansa Kaupissa. Kesät kuluivat ajellessa ja talvi-iltoina
pelattiin pingistä, biljardia ja flippereitä. Myös punttisali oli kovassa käytössä. Kerhon verstastilat sensijaan olivat kylmät ja huonokuntoiset.
Kesäisin ajelemisen ohella ehdittiin jopa osallistua puulaaki-jalkapallosarjaan. Saapuminen vieraspeleihin suoritettiin tietenkin komeasti ryhmäajona. Kerhomme
sarjaputki oli tasaisen tappavaa, kunnes sitten eräät tahot saivat lävitse säännön, ettei puulaaki-sarjaan hyväksytty enää kuin työpaikkajoukkueita. Paljon ehti sattua
ja tapahtua niitten vuosien aikana, jotka kerhomme sai toimia niissä jo rakkaiksi käyneissä tiloissaan. Syksyllä -84 tuli sitten tieto, että majalla vietetään viimeistä
talvea. Lohdutettiin kyllä kertomalla, että uudet tilat olivat jo katsottuna valmiiksi. Haikea tunne valtasi varmasti monen vanhemman kerholaisen mielen, kun muutto
uusiin tiloihin alkoi. Muuttopäivä oli 24.8.1985 ja kerhotilat coronalaisten itsensä kunnostamat. Uudeksi osoitteeksi tuli Ali-Huikkaantie 31.

Kaupunki pihistää ja vuokranantaja ahnehtii

Uusissa liki 300 m2 tiloissa kerhotoiminta jatkui aktiivisena ja vuosien varrella jäsenmääräkin kasvoi liki sataan. Ali-Huikkaantien tiloissa viihdyttiinkin monta
vuotta, kunnes tilat kävivät kerholle liian kalliiksi. Nimittäin siihen asti hyvin kerhoa tukenut kaupunki alkoi laskea tukeaan kerholle puolittamalla sen vuosittain. Tästä
oli seurauksena jäsenmaksujen kasvu. Viimein kun vuokranantajakaan ei suostunut vuokranlaskuun, oltiin pakkotilanteessa ja -93 jouduttiinkin jälleen muuttamaan
uusiin puolta halvempiin tiloihin. Osoitteena oli tällä kertaa Iidesranta 9. Ali-Huikkaatien tiloissa on jälkeemme majaillut ainakin autovarasliiga.

Talot kaatuvat

Iidesrannan maja sijaitsi vanhoissa SOK:n maatalous-/rautakaupan tiloissa. Paikka oli sopivan rauhallinen ja suurella aidatulla ja asfaltoidulla pihalla riitti tilaa temmeltää
isommallekin porukalle. Lystinpitoa ei kuitenkaan riittänyt kuin pariksi vuodeksi kunnes kesällä -95 tuli ilmoitus, että rakennus puretaan ja paikalle rakennetaan
kerrostaloja. Siispä syksyllä muutettiin naapuriin, Voiman vanhan leipomon kellariin, Tehdaskatu 8:aan. Muuttolaatikoita oli tuskin ehditty tyhjentää, kun seuraavana keväänä tuli ilmoitus, että sekin talo puretaan.

Vetäjä vaihtuu

Tässä tilanteessa katsoin, että nyt olisi oikea aika minun vetäytyä syrjään kerhon puheenjohtajan paikalta ja muiden ottaa kerhon vetäminen harteilleen. Niinpä
8.5.1996 pidettiinkin yleiskokous, jossa kerhomme päätettiin rekisteröidä ja toimintaa vetämään valittiin hallitus.
Tässä vaiheessa emme vielä varmuudella tienneet tulevaa kerhopaikkaa, mutta jo kuun vaihteessa alkoi muutto kohti ydinkeskustaa Kanta-Tampellan alueelle
Kihlmaninraitille. Ja kuten aikaisemminkin on havaittu näyttää muutolla olleen piristävä vaikutus toimintaamme. Kiitos tästä lankeaa niin vanhoille kuin uusillekin
jäsenille.

Elokuussa 1999 roinat taas lastattiin kyytiin ja keula kohden ratapihaa ja veturitallia.

Tammikuusta 2001 Kerho on pitänyt majaansa Nekalassa.

PEGE

 

Tässäpä historiaa Coronan varhaisemmilta vuosilta – uutta luodaan koko ajan ja päivitetään sitä tännekin lähiaikoina..